Tuliaisia

Sain äidiltä hieman tuliaisia, kun he kävivät täällä Etelä-Suomessa. Paketista löytyi Woopperin vihreä pieni kannu, jo olemassa olevan pienen vaaleanpunaisen kannun kaveriksi. Keraaminen kasari, jonka kyljessä oli sininen tuulimyllyn kuva. Kasarin kansi oli teipattu kiinni ja kun teipin otti pois, niin myös se tuulimyllyn kuva irtosi. Paketissa oli myös suppilo ja metallinen vuoka.

Paketista löytyi myös hieman herkkuja.
Kaikille näille löytyy varmasti paikka keittiöstä tai kellarista.

Äidin ystävä tekee koruja helmistä ja hän oli pientä korvausta vastaan värkännyt minikoon lamppuja. Sähköjä näissä ei ole, mutta ne saa kyllä tarvittaessa sähköistettyä. Luulen, että jompikumpi näistä päätyy eteisen kattoon, mutta en osaa vielä sanoa, että kumpi.

Saman naisen tekemiä on myös nämä lamput ja näillekkin löytyy varmasti oma paikkansa. Kaikki lamput on tehty lasihelmistä ja tuon toisen ruskean lampun sisällä oleva pallo on myös lasia.

Lahden Minimarkkinat

Ajoin tänään Lahteen Minimarkkinoille ja ei ollut huono reissu. Kuvia tuli räpsittyä vaikka kuinka ja tähänkin postaukseen niitä mahtuu aika kasa. Kuvia klikkaamalla saa ne isommiksi, jos haluaa tarkastella niitä lähemmin.
Markkinoilla oli näytillä useita pienoishuoneita. Monta hienoa työtä siellä oli, mutta eihän niistä saa kunnon kuvia kun ne olivat pääsääntöisesti lasin takana. Onnekseni kiehtovin kohde, Pierren Paja, oli kuitenkin ilman lasia. Pierre on taiteilija, joka maalaa pääsiäismunia omassa munanmuotoisessa ateljeessaan. Munantuotantolaitos on yläkerrassa ja sieltä kourua pitkin saapuvat munat taiteilijan työtilaan maalattaviksi.

Tässä hieman parempi kuva Pierrestä ja takana näkyy hieman myös hänen porkkana-autoansa. Pajan on valmistanut Wooper ja Pierre on Hannan tuotantoa. Wooperin blogista löytyy enemmän kertomusta Pierrestä ja pajan valmistumisesta. Kannattaa käydä katsomassa, jos ei vielä ole sitä tehnyt.

Myös nämä hienot "keppihevoset" ovat Hannan valmistamia. Hannan pöydässä oli myös paljon muita ihania juttuja, kuten karhuntalja ja jonkin sarvipäisen eläimen pää. Minun nukkekodissa on saattanut asustaa ennen vanha merikarhu, joka on ihan hyvin voinut unohtaa ullakolle Afrikan reissunsa matkamuiston.. Nämä kaikki on tehty neulahhuovutuksella ja se on sen verran mukavaa puuhaa, että ensin kokeilen, josko itse osaisin tehdä jotain vastaavaa ja ainakin yhdelle rottweilerille olisi eteisen nurkassa paikka suunniteltuna.

En pysähtynyt kotimatkalla kurkkimaan minkään maalaistalon ikkunoista sisään, sillä myöskin tämä on pienoishuone. Tuo vanha uuni on jotain sellaista mitä olen suunnitellut omaankin nukkekotiini, en vain ole vielä päättänyt että sopiiko se tyyliin. Voi olla, että joudun jättämään tuon tyylisen uunin valmistuksen johonkin tulevaisuuden projektiin.

Samassa pöydässä tuon yllä olevan huoneen kanssa oli myös paljon muita ihanuuksia, kuten tämä vaaka. Se oli niin taidola tehty ja aivan uskomattoman siro ja pieni, että hieman harmittaa etten raskinut sitä ostaa. Tätä pöytää pitivät ruotsalainen pariskunta ja he kuulemma kiertävät ympäri pohjoismaita erilaisilla messuilla myymässä tuotteitaan. Varsinaista liikettä heillä ei ole missään. Minä hukkasin heidän yhteystietonsa, että jos jollakulla on heidän tietonsa niin laittaisitteko viestiä.

Massaherkkuja oli monenmoista useissa eri pöydissä. En nyt muista mitkä herkut ovat kenenkin tekemiä, mutta nälkä tulee niitä katsellessa. Hieman katselin herkkuja sillä silmällä, mutta en sortunut ostamaan mitään. Ruokakellari on työn alla ja täytyyhän sinne saaha myös sitä ruokaa, mutta ajattelin nekin tehdä pääsääntöisesti itse.

Tämän kahvimyllyn tekijän nimen olen myös hukannut, mutta hän oli kuitenkin kotoisin Tammisaaresta. Kahvimyllyjä oli useita erinlaisia ja kaikissa oli toimivat laatikot. Samassa pöydässä oli myös uskomattoman hienoja ruokapöytiä tuoleineen.

Sitten päästäänkin jo minun pieniin ostoksiin. Ruotsalaisen pariskunnan pöydästä ostin tämän joulukoriste paketin. Pakettiin kuuluu 1,5mm vanerista leikatut tontut ja heille jalustat ,jotta pysyvät pystyssä ja kynttilät. Korkeutta valmiilla kynttilänjaloilla on noin 4,5cm. Kokoaminen ei hirvitä minua yhtään, mutta en todella tiedä kuka osaa maalata noin pieneen puu kappaleeseen tontun kasvot.

Samasta pöydästä ostin myös tämän merkkauskirjan. Ostin sen vain siksi, että meillä kotona on sama kirja 1:1 koossa. Pärekorin valmistajaa en myöskään muista, kun en sitä heti kirjottanut mihinkään ylös, mutta hän oli tehnyt todella upeita tuohikontteja. Nämä korit ja kontit oli tehty paperisuikaleista ja sitten maalattu. Taidan käydä jonakin sateisena päivänä kirjastossa lainaamassa tuohityökirjan ja väkertää tuohitöitä itsekkin.

Woopperilta ostin pari kannua ja kulhoa (minun ensimmäiset woopperin tuotteet). Voihan noihin jotain säilöä sinne kelarin perukoille tai sitten ne odottavat keittiön valmistumista ja paraatipaikkaa hyllyssä. Äiti on kuulemma ostanut minulle yhden tuollaisen kannun jostain toisesta paikasta, mutta en ole sitä vielä nähnyt. Muitakin tuliaisia äidillä on minulle, mutta niistä enempi sitten kun saan ne.


Ostin toiselta keramiikan tekijältä satsin erilaisia vateja ja katsotaan nyt mistä nämä paikansa löytävät. Jossain nettikaupassa muistaakseni myytiin näitä samoja vateja, mutta en kuollakseenkaan muista, että missä.

Mukavaa oli ja paljon syntyi ideoita. Yllätyksekseni myös huomasin, että ihmisten blogeissa ja muualla netissä nähdyt tavarat näyttävät livenä vieläkin paremmilta. Tämän totesin varsinkin Tarun nukkejen kohdalla. Minun mielestä nukkekodin nuket ovat rumia. Yleensä kaikki, sekä miehet, että naiset näyttävät samalta, eli pyöreäkasvoisilta pikkulapsilta ja sukupuoli erot tulee esiin vain vaatetuksella. Tarun nuket olivat kuitenkin miehiä, naisia, nuoria ja vanhoja. Persoonallisen näköisiä ja tarkasti valmistettuja yksilöitä. Olen ajatellut tehdä nukkekodin ilman nukkeja, mutta jos mieli jossain vaiheessa muuttuu, niin nyt tiedän mistä löydän sopivat asukkaat.

Tiililattia

Innostuin hieman askartelemaan tänään. Kävin tammikuussa Oulussa ja ostin Sinooperista roomboxin, johon oli tarkoitus toteuttaa salainen projekti. Se laatikko ei ole kovin syvä ja tämä salainen projekti ei oikein lähtenyt käyntiin koska laatikko oli väärän kokoinen. Projekti siirtyi tulevaisuuteen odotamaan, että teen sille itse oikean kokoisen boxin. Tähän Sinooperin boxiin tulee nyt ruokakellari.
Tilasin Nukkekoti ja Lelu-kaupasta valmista tiilimattoa ja siitä tein tänään lattian tuohon kellariin. Tiilenpalat oli kiinni tyllissä ja minä rapsin ne siitä irti koska ne oli liian hyvässä järjestyksessä. Kiinnitin tiilet pahville kaksipuoleisella teipillä. Tuo teippi on sellaista verkkopohjaista "tosimiesten" teippiä eli todella hyvin pitävää ja se on kai tarkoitettu muovimattojen liimaukseen.

Tältä näyttää lattia paikoillaan. Jos joku ihmettelee laatikon seiniä, niin niissä oli jo laudoitus pinnassa salaista projektia varten ja sen olen nyt puukon ja taltan kanssa sieltä irroitellut. Rosoisuus ei haittaa mitään sillä kellarit on aina hieman rosoisia. Ajattelin rapata seinät mannaryynirappauksella tuohon kaikien kuoppien ja muhkuroiden päälle. Mannaryynejä minulla ei ole, joten kohta juoksen katsomaan onko tuo läheinen pikkukauppa auki näin helatorstaina.

Minun varastoista ei myöskään löytynyt lattialaastia tiilten saumausta varten, joten tiilet on nyt kertaalleen saumattu Sadolinin Oiva pikasiloitteella. Pakkelin levitin lastalla ja lopuksi pyyhin tiilet puhtaiksi märällä rätillä. Lattia on nyt kuivumassa painon alla, koska pahvi, josta vain toinen puoli on kostea, vääntyy varmasti. Toinen kerros pakkelia tarvitaan vielä saumoihin, mutta antaa ensimmäisen kerroksen ensin kuivua kunnolla. Saumoista voi tulla liian valkoiset, mutta sen ongelman ajattelin hoitaa vesivärillä. Pakkeli on sen verran huokoista, että se varmasti imee vesiväriä itseensä.

Tauko

Aurinko paistaa, linnut laulaa ja luonto on herännyt talvihorroksesta. Mikään mahti maailmassa ei saa minua pysymään sisällä, joten nukkekoteiluun tulee nyt väkisin pieni tauko. Niin kauan kun on ihanat ilmat niin minä aijon kierrellä koiran ja kameran kanssa pitkin poikin kuvailemassa kukkia, muurahaisia ja muita kivoja öttiäisiä.

Oikein ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille!

P.S Nukkekotiyhdistyksen liittymismaksu on maksettu ja ensimmäinen lehti kolahti postilaatikkoon keskiviikkona.

Moitteita

Kävin Model Expo 2009- näyttelyssä viikko sitten sunnuntaina. Ihan kivasti oli kaikenlaista nähtävää vaikka nukkekoti juttuja olisi voinut olla tietenkin paljon enemmän. Työkaluja oli vaikka minkälaisia ja löysin myös paljon uusia materiaaleja. Mitään en kuitenkaan ostanut kun olin lähdössä siitä suoraan Tukholmaan ja en halunnut kantaa mitään ylimäärästä mukana. Osoitekirja toki täyttyi useamman firman yhteystiedoilla.
Tähän asti ei siis suurempia moitteita, mutta Nukkekotiyhdistykselle menee nyt kyllä pahaa palautetta. Heidän pöytänsä oli niin mitäänsanomattoman näköinen, että kävelin siitä ensin ohi kun en sitä huomannut. Nukkekoteilu on niin moninainen harrastus, että kuvittelisi siitä saavan myös näyttävän esittelypöydän aikaiseksi. Yksinään minun räpellyksistä olisi saanut sen messupöydän täyteen tavaraa ja minähän en ole ehtinyt tehdä juuri mitään tuohon taloon joka on vielä levyinä lattialla. Olisin ollut myös kiinnostunut yhdistyksen jäsenyydestä ja myynnissä olevista lehdistä, mutta pöydän takana olevilla rouvilla oli niin kiihkeä keskustelu käynnissä keskenään, että en saanut heidän huomiota kiinnitettyä itseeni. Jäi lehdet ostamatta ja jäsenyys saamatta.

Kirjoja

Vihdoin toi posti odotetun lapun, eli ilmoituksen noudettavasta paketista. Siitä on jo miltein kolme viikkoa kun tilasin nämä kirjat ja täytyy kyllä sanoa, että odottavan aika on todella pitkä. Angie Scarrin Making miniature food oli se kirja jonka halusin ja tämä toinen oli puhtaasti heräteostos. Tuon ruoka kirjan minä jo aika tarkkaan kahlasin läpi ja se on loistava. Joitain tietyn värisiä fimo massoja täytyy tilata lisää, mutta aika paljon minulta niitä jo löytyykin. Nyt vain odotellaan vapaa päivää jotta massailut voi alkaa.

Uusi pohja

Vaihdoimpa uuden pohjan tähän blogiin, kun entinen oli niin synkkä ja kuvista hävisi värit mustalla pohjalla. Ulkona paistaa aurinko ja on muutenkin ihana ilma, joten nukkekoti jutut jää tällaisina päivinä vähemmälle. Kun ilmat ei houkuta ulos ja on aikaa kökkiä sisällä niin askartelut jatkuu.